Mitä stressi on?
Ihmiseen liittyvä stressi voidaan määritellä monin eri tavoin. Sitä voidaan tarkastella ihmisen voimavarojen, ympäristön, psyyken tai fysiologian näkökulmasta. Puhutaan myös hyvästä ja pahasta stressistä sekä akuutista ja kroonisesta stressistä. Stressi on kuitenkin aina fysiologinen tapahtuma ihmisen kehossa ja aivoissa.Stressin ymmärtämiseksi on hyvä aloittaa sen tarkastelu fysiologisesta näkökulmasta. Jotta ihminen kokee stressiä, tarvitaan vähintään yksi stressitekijä, joka on riittävän voimakas käynnistämään stressireaktion.
Stressitekijät
Stressitekijät voivat olla ulkoisia tai sisäisiä. Ulkoisia tekijöitä ovat kaikki fyysisen kehomme ja mielemme ulkopuolella olevat asiat, esimerkiksi muutokset ja tapahtumat ympäristössämme, työhön liittyvä kiire ja vaatimukset sekä ihmisten väliseen vuorovaikutukseen liittyvät tekijät kuten parisuhde- ja muut ihmissuhdeongelmat tai väkivalta. Sisäisiä tekijöitä ovat kehossamme ja mielessämme tapahtuvat ja omaan toimintaamme liittyvät asiat kuten sairaudet, unettomuus ja elämäntavat sekä omat ajatuksemme ja käyttäytymisemme.
Stressireaktio
Stressireaktio on aivojen ja kehon autonominen vaste stressitekijöille. Karkeasti yksinkertaistettuna stressireaktio on fysiologisesti aina sama riippumatta sen aiheuttajasta. Ainoastaan sen voimakkuus vaihtelee ja se, miten tulkitsemme sen. Työkiire ei käynnistä täysin erilaista toimintoa kuin vaikkapa parisuhdeongelmat. Ero tulee esiin vasta siinä, minkälaisen merkityksen annamme stressireaktiolle ja miten se vaikuttaa tunteisiimme ja käytökseemme.
Krooninen stressi
Krooninen stressi pääsee kehittymään, kun stressireaktio jää päälle pitkäksi aikaa, useista päivistä jopa vuosiin. Stressireaktion on siis tarkoitus olla käynnissä vain lyhyitä aikoja kerrallaan. Sen pitkittyessä hermostolliset ja hormonaaliset muutokset, joiden tarkoitus on auttaa ihmistä selviämään tilanteesta, alkavatkin vaikuttaa vahingollisella tavalla. Stressinsäätelyjärjestelmä häiriintyy, jolloin kehon stressireaktio pysyy aktiivisena, vaikka stressitekijöitä ei enää olisikaan.
Stressisietokyky
Stressinsietokyvystä puhuttaessa on hyvä pysähtyä miettimään, että mitä tarkalleen ottaen siedetään: Stressitekijöitä, stressireaktiota vai molempia. Stressitekijöiden vaikutus ihmiseen on aina yksilöllistä. Siihen vaikuttaa mm. peritty ja varhaislapsuudessa kehittynyt perustemperamentti sekä elämän aikana koetut ylä-ja alamäet. Stressireaktiota puolestaan ei ole tarkoitus sietää lainkaan. Sen tarkoitus on toimia hälyttimenä ja toimintaan valmistajana. Sen sietäminen voi johtaa stressin kroonistumiseen.
Voit aloittaa stressinhoidon haluamallasi tavalla
Voit aloittaa stressinhoidon varaamalla ajan ylipainehappiterapiaan tai hierontaan. Ensimmäisen käynnin yhteydessä teemme tarvittavat tutkimukset ja hoitosuunnitelman, jossa tilanteesi mukaan yhdistetään ylipainehappiterapiaa, hierontaa sekä vagushermostimulaatiota. Voit myös itse yhdistellä eri hoitaja haluamallasi tavalla.