Stressinsietokyky on asia, jota ihannoidaan ja pidetään arvostettuna ominaisuutena ja sen kehittämiseen on tarjolla paljon keinoja, neuvoja ja jopa ammattilaisapua. Joissakin ammateissa stressinsietokykyä pidetään välttämättömänä. On kuitenkin hyvä olla tarkkana siitä, mitä stressinsietokyvyllä oikeastaan tarkoitetaan. Pelkästään stressinsietokyvystä puhuttaessa tärkein asia tulee usein sivuutetuksi eli se, mitä tarkalleen ottaen siedetään: stressitekijöitä, stressireaktiota vai molempia.
Stressitekijöiden vaikutus ihmiseen on aina yksilöllistä. Se mikä käynnistää stressireaktion yhdessä ei saa aikaan mitään vaikutusta toisessa. Lähtökohtaisesti perimä ja lapsuuden aikainen kehitys muovaavat ihmisen perustemperamentin. Temperamentti puolestaan määrittää hyvin pitkälle sen herkkyyden, jolla erilaiset stressitekijät käynnistävät stressireaktion. Näin ollen toisilla on luontaisesti parempi sietokyky stressitekijöille yleisesti, toisilla voi olla hyvä stressinsietokyky tietynlaisille tekijöille ja joillakin puolestaan hyvin heikko sietokyky minkäänlaisille tekijöille. Toisaalta stressitekijöiden kohdalla voidaan kysyä, onko niissä mitään siedettävää, jos ne eivät käynnistä stressireaktiota. Esimerkiksi joku nauttii kuumista kesäpäivistä ja toinen vihaa niitä. Onko lämpötila kuitenkin samanarvoinen stressitekijä molemmille, mutta toisella on vain parempi sietokyky? Ei tietenkään. Toiselle kuumuus on stressitekijä ja toiselle ei. Tämä pätee myös yleisesti tunnettuihin stressitekijöihin, kuten työkiireeseen. Monet asiat vaikuttavat siihen, minkälainen vaikutus stressitekijällä on yksilöön. Vaikka olosuhteet voitaisiin sulkea pois, silloinkin stressitekijät vaikuttaisivat eri ihmisiin eri tavalla.
Stressireaktiota puolestaan ei ole tarkoitus sietää lainkaan. Sen tarkoitus on toimia hälyttimenä ja toimintaan valmistajana. Eihän kukaan hanki kotiinsa palovaroitinta vain sietääkseen sitä. Kuten aiemmin jo mainittiin, stressireaktio ei ole joko päällä tai pois päältä. Ratkaisevaa on reaktion kesto ja voimakkuus. Jos reaktio pysyy stressitekijöihin suhteutettuna normaalina, säilyy ihmisen toimintakyky, ongelmanratkaisu helpottuu ja palautuminen pääsee tapahtumaan nopeasti. Tällaisessa tilanteessa ei reaktiossa ole mitään sietämistä. Jos reaktio voimistuu huomattavasti ja pitkittyy, käy usein niin, että ihmisen toimintakyky häiriintyy, ongelman ratkaisu vaikeutuu ja palautuminen viivästyy.
Helposti voisi ajatella, että suoriutuminen stressireaktion voimakkuudesta ja kestosta huolimatta tarkoittaisi hyvää stressinsietokykyä. Silloin, kun stressinsietokyvyllä tarkoitetaan kykyä toimia voimakkaan stressireaktion alaisena pitkään, ei ymmärretä, kuinka vaarallisesta asiasta on kyse. Riskinä on stressinsäätelyjärjestelmän häiriintyminen ja stressireaktion kroonistuminen, jolloin riski mielenterveyden ongelmien kehittymiselle sekä monille somaattisille sairauksille kasvaa.
Voit aloittaa stressinhoidon haluamallasi tavalla
Voit aloittaa stressinhoidon varaamalla ajan ylipainehappiterapiaan tai hierontaan. Ensimmäisen käynnin yhteydessä teemme tarvittavat tutkimukset ja hoitosuunnitelman, jossa tilanteesi mukaan yhdistetään ylipainehappiterapiaa, hierontaa sekä vagushermostimulaatiota. Voit myös itse yhdistellä eri hoitaja haluamallasi tavalla.