Tunnista stressi

Tyypillisesti työ tai opiskelu saavat aikaan tunteen, että aika ei riitä mihinkään muuhun. Ei perheelle, harrastuksiin tai kavereille — ja mikä tärkeintä, palautumiseen. Pahimmillaan aika ei riitä edes kaikkien työtehtävien tekemiseen. Opinnoissa tenttiin lukemiseen tai tehtävien tekemiseen annettu aika ei riitä alkuunkaan. Vastassasi on melko voimakas ja monitahoinen stressitekijä, ja sen aikaansaama stressireaktio sotkee pitkittyessään kykysi organisoida ja suunnitella ajankäyttöä.

Jatkuvasti ja pitkään elämässäsi vaikuttavat stressitekijät ylläpitävät stressireaktiota. Et välttämättä tunnista stressiä, mutta sillä on kuormittava vaikutus aivoissa ja kehossa. Sen seurauksena koet joko fyysistä tai psyykkistä voimattomuutta ja väsymystä tai molempia. Kroonistunut stressireaktio voi aiheuttaa univaikeuksia ja johtaa ikävään noidankehään, jonka seurauksena voimattomuus ja väsymys lisääntyvät.

Kroonistunut stressireaktio saattaa aiheuttaa aivoissa muutoksia, jotka johtavat keskittymiskyvyn heikentymiseen. Levoton olotila, ylivirittynyt keho ja mieli johtavat helposti ajatusten harhailuun ja työn tai muun tekemisen jatkuvaan keskeytymiseen. Myös tekemiseen ryhtyminen voi tuntua vaikealta ja mieli tuottaa jatkuvasti muita ärsykkeitä, kuten mielitekoja , jotka valtaavat ajatukset.

Pitkään kestänyt altistuminen stressitekijöille ja sen johdosta pitkittynyt stressireaktio voivat johtaa stressinsäätelyjärjestelmän häiriintymiseen. Sen seurauksena olo saattaa olla jatkuvasti ärtynyt ja pienetkin asiat tai tapahtumat voivat saada aikaan tilanteeseen nähden kohtuuttoman reaktion.

Stressireaktio itsessään on kehon vaste uhkalle tai vaaralle. Eli se tuottaa luonnostaan pelon tai ahdistuksen tunteen. Nykyisin uhka tai vaara saattaa olla vaikeasti hahmotettavissa, koska tilanne saattaa sisältää paljon erilasisia stressitekijöitä ja ne saattavat olla myös ajallisesti pitkäkestoisia ja epäyhtenäisiä. Näistä aiheutuu monenlaisia tuntemuksia ja ajatuksia, mutta ne eivät kuitenkaan muodosta selkeää henkeen tai terveyteen kohdistuvaa uhkaa. Keho ja mieli ovat kuitenkin sellaiseen valmistautuneet. Ristiriita tietoisen ajattelun ja autonomisen hermoston tuottaman tunteen ja reaktion välillä johtaa ahdistuneisuuteen.

Pitkään kehossa ja mielessä vaikuttanut stressireaktio voi aiheuttaa nukahtamisvaikeuksia ja vaikuttaa unenlaatuun. Ylivirittynyt mieli on normaalia aktiivisempi myös nukkuessa, ja vaikka unen määrä olisi huomattava, sen laatu voi olla hyvin heikko. Kroonistunut stressireaktio kuluttaa paljon kehon ja mielen voimavaroja, jolloin palautumisen eli levon tarve myös kasvaa.

Erityisesti pitkittynyt stressireaktio heikentää kehon immuniteettiä, koska mm. kortisoli heikentää valkosolujen tuotantoa. Tällöin bakteerit ja virukset pääsevät leviämään helpommin ja aiheuttamaan pahemman infektion kuin ei stressaantuneella. Stressaantuneena myös käyttäytyminen saattaa muuttua niin, että taudinaiheuttajille altistuu helpommin. Esim. hygieniasta huolehtiminen saattaa jäädä vähemmälle.

Stressaantuneena ei useinkaan jaksa liikkua yhtään sen enempää kuin on pakko. Stressaantuneena unen määrä ja laatu saattaa heikentyä. Myös syömisessä saattaa tapahtua jaksamisen kannalta huonoja valintoja. Jatkuva stressireaktio ei myöskään ole kehon energiatalouden kannalta hyvä tila. Se johtaa väsymykseen , jossa ei tee mieli liikkua, mutta myös kehon voimavarat ovat vähissä, jolloin liikkuminen voi tuntua erittäin raskaalta.

Stressaantuneena ruoansulatusjärjestelmä ei toimi optimaalisesti. Se voi johtaa joko ruokahaluttomuuteen tai lisätä ruokahalua merkittävästi. Stressireaktio vaikuttaa myös aivojen toimintaan siten, että nälän tunne voi olla jatkuvaa ja mieliteot vahvistuvat. Stressaantuneena ei välttämättä kiinnitä huomiota ruokarytmiin eikä ruuan terveellisyyteen. Se saattaa johtaa epäsäännöllisyyteen, terveellisyyden kannalta huonoihin valintoihin ja ahmimiseen.

Kroonistuneessa stressireaktiossa kortisolin määrä voi olla huomattava. Stressi vaikuttaa elimistössä insuliinin toimintaan tehostaen sen rasvanvarastointimekanismia. Sen seurauksena syömisen vähentäminen voi johtaa painonnousuun. Aivoissa stressireaktio voi häiritä kylläisyyden tunteen säätelyä johtaen liikasyömiseen. Stressaantuneessa tilassa on myös vaikea tehdä muutoksia elintapoihin.

Kun keho ja mieli käy ylikierroksilla on rentoutuminen vaikeaa. Stressaantuneena lihakset saattavat olla lähes jatkuvassa jännityksessä. Myös ajatukset voivat laukata villisti, mutta ajattelemiseen keskittyminen voi olla vaikeaa. Tämä on seurausta stressireaktiosta, jossa sympaattinen hermosto ja hormonaalinen toiminta käy ylikierroksilla.